Strategiatyö ja strategiaprosessi

Strategia

Strategiatyö ja strategiaprosessi voivat kuulostaa työläiltä ja tylsiltä. Hyvin toteutettuna kyseessä on kuitenkin innostava prosessi, jossa syntyy strategia, joka mahdollistaa tulevaisuuden menestyksen. Strategiatyö ja strategiaprosessi voivat olla – yrityksen tilanteesta riippuen – joko hyvin kevyitä tai laajoja. Avainkysymys on se, päivitetäänkö nykyistä strategiaa hieman vai rakennetaanko kokonaan uudenlainen strategia.

Yritykset suosivat nykyisin strategiatyössä lyhyempiä strategiakausia (noin 3–5 vuotta), jonka sisällä strategiaa tarkastellaan esimerkiksi kvartaaleittain ja myös päivitetään rullaavasti esimerkiksi vuosittain. Strategiatyö onkin useimmiten hyvin dynaamista ja varsinainen strategiaprosessi etenee suunnittelun, toteuttamisen, analyysin, oppimisen ja uudelleen suunnittelun välisenä jatkuvana vuoropuheluna ja kehänä.

Millainen on hyvä strategiaprosessi?

Hyvän strategiaprosessin tunnistaa siitä, että:

Se huomioi toimintaympäristön ja siihen vaikuttavat vaihtoehtoiset kehityskulut sekä oletukset, joiden varaan strategia rakentuu.
Siihen osallistuvat ihmiset ovat innostuneita ja sitoutuneita.
Se etenee sujuvasti ja suunnitellun aikataulun mukaisesti.
Siinä huolehditaan, että organisaation arvokkaat voimavarat, kuten aika, raha ja henkilöstö eivät kuormitu liikaa, vaan näiden käyttö optimoidaan mahdollisimman tuloksekkaasti.
Se ei ole irrallaan organisaation ja sidosryhmien arjesta, vaan kerää palautetta ja näkemyksiä sekä sisäisiltä että ulkoisilta sidosryhmiltä ja osallistaa heitä päätöksentekoon.
Sen avulla pyritään löytämään ainutlaatuista kilpailuetua, joka vaatii selkeitä strategisia valintoja.
Se pitää sisällään joustavuutta, joka mahdollistaa reagoinnin muuttuviin olosuhteisiin.
Prosessin tuloksena syntyvät päätökset ja kiteytetty strategia perustuvat dataan (määrällinen ja laadullinen) eivätkä “mutuun”, eli musta tuntuu -ajatteluun.
Sen pohjalta syntynyt strategia on mahdollista toteuttaa arjessa ja strategia myös lähtee toteutumaan arjessa.
Lopulta sen onnistuminen näkyy ja mitataan arjen tuloksissa – saavutetaanko yhdessä määritelty inspiroiva ja jaettu päämäärä vai ei – aina tämä ei tarkoita 100 % onnistumista, koska monesti 80 % toteutumisastekin tuottaa ennennäkemättömän menestyksen.

Mistä strategityö muodostuu ja millaisia vaiheita siihen kuuluu?

Nykyisen strategian päivittäminen

Hyvä strategiatyö lähtee aina todellisuudesta, ei täydellisyydestä käsin. Jos tavoitteena on nykyisen strategian päivittäminen, on turha käynnistää liian raskasta strategiaprosessia. Päivittämisen osalta on keskeistä tunnistaa, mitkä osat strategiatyön aikana pysyvät muuttumattomina, mitkä osat puolestaan muuttuvat ja miksi. Ensimmäisen vaiheen jälkeen suoritetaan fasilitoidusti datan keräämistä, analyysiä, keskustelua, osallistamista ja lopulta päätöksentekoa strategian päivityksestä. Lopputuloksena on kiteytetty ja päivitetty strategia, joka on välittömästi toteutettavissa arjessa ja jonka organisaation ihmiset tunnistavat heti omakseen.

Kokonaan uuden strategian rakentaminen

Kun strategiatyössä lähdetään rakentamaan kokonaan uudenlaista ja/tai erilaiseen päämäärään tähtäävää strategiaa, on kyseessä huomattavasti laajempi ja enemmän aikaa vievä prosessi, joka kuitenkin ammattitaitoisesti toteutettuna etenee sujuvasti ja innostavasti valmiiseen strategiaan ja sen toteutumiseen saakka.

Tällaisessa tilanteessa strategityö pitää sisällään useimmiten seuraavia vaiheita:

1.Taustatyöt:

Keskeiset sidosryhmät osallistuvat strategian luomiseen ja jo olemassa oleva data kiteytetään tiedoksi, mikä puolestaan auttaa ymmärtämään toimintaympäristöä, eli trendejä ja epävarmuuksia, sekä kilpailijoita ja asiakastarpeita. Lisäksi viimeistään tässä vaiheessa on otettava kantaa omistajastrategiaan ja omistajatahtoon, mikäli niitä ei ole aiemmin kirkastettu tai selvitetty. Taustatöiden pohjalta pystytään tekemään perusteltuja strategisia valintoja seuraavissa vaiheissa.

2. Strategiatyöpajat:

Eri kokoonpanoilla toteutettavia interaktiivisia ja fasilitoituja strategiatyöpajoja, joissa määritellään tyypillisesti:

Inspiroiva visio ja missio, sekä tarvittaessa arvot – nykyisin joissakin organisaatioissa missio ja visio yhdistetään joskus jaetuksi merkitykseksi, eli purposeksi
Strategiset tavoitteet
Strategiset valinnat (mitä teemme ja mitä emme tee)
Operatiiviset avainmittarit tai – tulokset
Tärkeimmät tekemiset, projektit ja/tai hankkeet strategian toteutumiseksi arjessa
Inspiroiva tapa johtaa strategiaa ja viestiä siitä niin sisäisesti kuin ulkoisesti, koska lopulta kulttuuri määrittää sen, toteutuvatko tehdyt strategiset valinnat vai eivät

3. Strategian toteuttaminen arjessa:

Strategiatyö alkaa aidoimmillaan, vasta kun strategia on kirkastettu ja kirjattu. Strategiatyön ja strategiaprosessin onnistuminen mitataan kahdella tasolla: 1) Lähteekö strategia toteutumaan arjessa ja 2) Saavutetaanko strategialla sille asetetut päämäärät ja tavoitteet. Jos vastaus molempiin on kyllä, niin on onnistuttu luomaan menestysstrategia. Menestys näkyy myös siinä, että tässä vaiheessa omistajatahto toteutuu, hallitus tukee operatiivista johtoa ja operatiivinen johto ja koko organisaatio tuntee strategian ja on innostunut sen toteuttamisesta.

Jutellaanko lisää?

Strategiatyö ja strategiaprosessi on parhaimmillaan innostava ja osallistava kokonaisuus, jonka seurauksena syntyy menestysstrategia. Hyvä strategia ei synny itsestään, vaan vaatii monesti ammattitaitoista tukea. Parhaimmat strategiat syntyvät useimmiten organisaation ja niiden sidosryhmiltä itseltään, mutta strategiakonsultin rooli on fasilitoida ja johtaa tuloksekasta prosessia ja työskentelyä, jotta menestysstrategia voi syntyä.

Ulkoisen kumppanin käyttö vapauttaa aikaa ja voimavaroja strategiaprosessin aikana organisaation sisällä. Monesti ulkopuolinen kumppani myös pystyy tukemaan omistaja-hallitus-operatiivinen johto –akselin yhteistyötä uudelle tasolle, sekä tukemaan johtoa ja organisaatiota arjessa strategian toteuttamisessa.

Strategia